Asiakasymmärrys palvelumuotoilussa – miten kerätä ja hyödyntää asiakasymmärrystä
Palvelumuotoilu perustuu asiakkaiden arjen, tarpeiden ja kipukohtien syvälliseen ymmärtämiseen. Asiakasymmärryksen kerääminen auttaa organisaatioita tarkastelemaan omia haasteitaan asiakkaan näkökulmasta ja kehittämään ratkaisuja, jotka pohjautuvat todellisiin tarpeisiin ja kokemuksiin. Tässä artikkelissa avataan, mitä asiakasymmärrys tarkoittaa, miksi sen kerääminen on tärkeää ja millaisilla menetelmillä asiakasymmärrystä voidaan hankkia palveluiden kehittämisen pohjaksi.
Blogia on päivitetty Tammikuussa 2026
Mitä asiakasymmärrys tarkoittaa palvelumuotoilussa
Asiakasymmärrys (customer insight) tarkoittaa organisaation kykyä ymmärtää asiakkaidensa tarpeita, kokemuksia, toimintaa ja arkea sekä hyödyntää tätä ymmärrystä palveluiden kehittämisen ja päätöksenteon pohjana.
Asiakasymmärrys on palvelumuotoilun ydin ja usein myös sen haastavin osuus. Monet organisaatiot uskovat tuntevansa asiakkaansa hyvin. Todellisuudessa ne tuntevat usein paremmin oman palveluprosessinsa, omat tavoitteensa ja rajoitteensa asiakkaan näkökulman ja arjen syvällisen ymmärryksen sijaan. Organisaatioilla on usein paljon dataa: kävijämääriä, palautteita, reklamaatioita ja kyselyvastauksia. Silti ymmärrys siitä, miksi asiakkaat toimivat kuten toimivat, voi olla ohut. Asiakasymmärrys syntyy vasta, kun tiedosta tehdään tulkintoja, jotka auttavat näkemään palvelun asiakkaan silmin.
Mihin kysymyksiin asiakasymmärrys vastaa
Asiakasymmärryksessä ei ole kyse vain asiakkaiden kuulemisesta, vaan heidän näkökulmansa aidosta ymmärtämisestä ja näkyväksi tekemisestä kehittämistyön tueksi. Se on kokonaisvaltaista ymmärrystä ihmisen tarpeista, motiiveista, käyttäytymisestä ja kokemuksista – erityisesti myös niistä, joita asiakas ei osaa itse sanoittaa. Siksi asiakasymmärrys syntyy harvoin kysymällä suoraan ”mitä toivot palvelulta?”, vaan syventymällä asiakkaan kokemuksiin ja tavoitteisiin.
Asiakasymmärryksen tulisi vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:
- Millaisia asiakkaamme ovat ja mitä he yrittävät saada aikaan palvelun avulla? Tämän pohjalta voidaan tuottaa esim. asiakasryhmittely ja empatiaa tuottavat asiakaskuvaukset.
- Millaisia kokemuksia asiakkailla on palveluista ja miten he käyttävät niitä? Tällöin voidaan kuvata ja kehittää asiakkaan kokemaa palvelupolkua. Tämä näkökulma sopii hyvin olemassa olevan palvelun hiomiseen.
- Mitä arjen haasteita tai tuskia asiakkaalla on? Mikä hidastaa, hämmentää tai estää tavoitteiden saavuttamista? Tämä tieto auttaa innovoimaan uusia palveluratkaisuja asiakkaan tarpeisiin.
Laadullinen asiakasymmärrys palvelumuotoilussa
Asiakasymmärryksen keräämisen ytimessä on asiakkaiden vahva osallistaminen ja heidän arkensa sekä palvelutarpeiden tutkiminen, jotta voidaan luoda empatiaa asiakasta kohtaan. Empatian kokeminen tuottaa puolestaan oivalluksia ja inspiraatiota palveluiden kehittämiseen.
Palvelumuotoilussa painotetaan vahvasti laadullisen asiakasymmärrystiedon keräämistä, koska sen avulla voidaan tavoittaa asiakkaiden kokemuksia, motiiveja ja arjen kontekstia.
Palvelumuotoilussa korostuu myös asiakasymmärrystiedon tulkinta eli olennaisten havaintojen esiin nostaminen aineistosta. Pelkkä tiedon kerääminen ei vielä riitä, vaan asiakasymmärrys syntyy vasta silloin, kun havaintoja analysoidaan, yhdistellään ja kytketään kehittämisen tavoitteisiin. Tämä vaatii palvelumuotoilijalta hyvää analysointikykyä.
Asiakasymmärryksen keräämisen lopputuloksena tuotetaan usein visuaalisia työkaluja, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti palveluiden kehittämisessä – esimerkiksi asiakaskuvauksia, palvelupolkukuvauksia tai suunnitteluohjaimia. Näiden työkalujen tarkoituksena on toimia yhteisen ymmärryksen rakentajina ja ohjata kehittämistyötä asiakaslähtöiseen suuntaan myös projektin myöhemmissä vaiheissa.
Esimerkki asiakasymmärryksen merkityksestä
Terveydenhuollon ajanvarauksessa asiakkaat olivat toivoneet puhelinpalvelun rinnalle chat-kanavaa. Puhelinpalvelut ruuhkautuivat, ja chat näytti organisaation näkökulmasta luontevalta ratkaisulta.
Kun asiakkaiden ajanvarauskokemuksia tutkittiin teemahaastattelujen avulla, todellinen ongelma paljastui toisaalta. Nettiajanvaraus koettiin epäselväksi ja vaikeaksi käyttää, mikä ohjasi ihmiset tarttumaan puhelimeen ja toivomaan myös chattia sen rinnalle.
Ilman asiakasymmärrystä olisi helposti lähdetty toteuttamaan suoraviivaisesti asiakkaiden ehdottama ratkaisu, joka olisi vain kuormittanut lisää samoja resursseja kuin puhelinpalvelu. Varsinainen kehittämistarve, nettiajanvarauksen selkeyttäminen ja helpottaminen, olisi voinut jäädä pimentoon.
Asiakasymmärryksen keräämisen menetelmät
Asiakasymmärryksen keräämisessä voidaan käyttää ja soveltaa useita erilaisia menetelmiä. Menetelmien valinta riippuu muun muassa kehittämisen tavoitteista, kohderyhmästä, käytettävissä olevasta ajasta sekä siitä, kuinka syvällistä ymmärrystä asiakkaista halutaan. Yksittäinen menetelmä tuottaa harvoin kattavan kuvan asiakkaista, minkä vuoksi asiakasymmärryksen keräämisessä hyödynnetään usein useita toisiaan täydentäviä menetelmiä.
Asiakasymmärrystä voidaan kerätä esimerkiksi seuraavilla menetelmillä:
- Kyselyt
- Haastattelut
- Havainnoinnit
- Luotaintutkimukset
- Netnografia
- Työpajat ja yhteiskehittäminen
- Luovat ja toiminnalliset menetelmät
- Palvelutestaukset asiakkailla
Millaista asiakasymmärrystä eri menetelmät tuottavat
Menetelmiä valittaessa on hyvä huomioida, että eri menetelmät tuottavat eritasoista tietoa asiakkaista. Osa menetelmistä soveltuu paremmin laajempien ilmiöiden kartoittamiseen, kun taas toiset mahdollistavat syvällisemmän ymmärryksen asiakkaiden kokemuksista, motiiveista ja arjen kontekstista. Esimerkiksi havainnointi on hyvä menetelmä silloin, kun halutaan ymmärtää, miten asiakkaat todellisuudessa toimivat ja millaisia kokemuksia heillä on palvelusta. Tällöin tieto ei perustu pelkästään siihen, mitä asiakas muistaa tai osaa sanoittaa, vaan havainnoija voi kerätä tietoa todellisista palvelunkäyttötilanteista ja niiden ympäristöstä.
Kyselyt ovat hyödyllisiä, kun halutaan tarkistaa ilmiön laajuutta, mutta ne toimivat huonosti syvällisen ymmärryksen lähteenä. Ihmiset vastaavat kyselyihin usein rationaalisesti ja jälkikäteen, vaikka toiminta on tilanteista ja tunnepohjaista. Kyselyihin vastataan usein myös ideaaliminän mukaisesti, eli millainen toiminta on sosiaalisesti hyväksyttävää ja tavoiteltavaa. Siksi kyselyt kertovat enemmän mielipiteistä kuin todellisesta toiminnasta. Jos asiakkailta kysytään suoraan ratkaisuja, saadaan vastaukseksi toiveita, jotka perustuvat nykyisiin palveluihin – ei siihen, mikä oikeasti auttaisi heitä eteenpäin.
Asiakasymmärrysmenetelmien yhdistäminen
Mitä syvemmälle asiakkaiden ymmärtämisessä halutaan paneutua, sitä tärkeämpää on yhdistellä useita menetelmiä. Haastatteluihin voidaan esimerkiksi liittää havainnointia tai luovia menetelmiä, jolloin asiakkaiden sanomisen lisäksi saadaan tietoa heidän toiminnastaan ja tekemisestään.
Luovat ja toiminnalliset menetelmät auttavat syventämään asiakasymmärrystä erityisesti silloin, kun halutaan tavoittaa vaikeammin sanallistettavia kokemuksia, tunteita ja merkityksiä. Ne perustuvat ihmisten aivojen aktivointiin muutoinkin kuin puheen avulla. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi piirtäminen, kirjoittaminen, kuvien ja metaforien käyttäminen, rakentaminen ja prototypointi.
Elizabeth Sanders on kuvannut tutkimuksissaan, että asiakasymmärrystä tulisi kerätä yhdistämällä menetelmiä, jotka perustuvat ihmisten sanomiseen, toimintaan ja luomiseen (say, do, make). Tällainen lähestymistapa mahdollistaa monipuolisemman ja syvällisemmän ymmärryksen asiakkaista kuin yksittäisen menetelmän käyttö. Oheinen kaavio kuvaa menetelmien kautta saatavan tiedon syvyyttä.
Triangulaatio asiakasymmärryksen vahvistajana
Triangulaatio on tapa vahvistaa asiakasymmärrystä tarkastelemalla asiakkaan maailmaa useasta eri näkökulmasta. Yksi menetelmä ja tiedonlähde antaa harvoin riittävää asiakasymmärrystä, mutta usean lähteen risteyskohdassa kokonaiskuva tarkentuu.
Asiakasymmärryksessä triangulaatio tarkoittaa tyypillisesti kolmen toisiaan täydentävän näkökulman yhdistämistä:
- Mitä asiakas kertoo – kokemukset, tarpeet ja merkitykset
- Mitä asiakas tekee – havainnot todellisesta toiminnasta
- Mitä asiakastieto näyttää – data, palaute ja tilastot
Triangulaation tehtävä on tehdä asiakasymmärryksestä luotettavampaa. Sen avulla asiakasymmärryksessä voidaan erottaa toistuvat ilmiöt yksittäisistä mielipiteistä, asiakkaan todellinen käyttäytyminen hänen toiveistaan ja juurisyyt näkyvistä oireista.
Asiakasymmärryksen keräämisen suunnittelu ja toteuttaminen
Asiakasymmärryksen keräämistä kannattaa lähestyä suunnitelmallisesti. Suunnittele ja toteuta asiakasymmärryksen kerääminen esimerkiksi seuraavasti:
- Määrittele tutkimuksen tavoite sekä keskeiset teemat ja kysymykset. Kirkasta, mitä asiakasymmärryksen keräämisellä halutaan oppia, ja muotoile tätä varten tutkimuskysymykset, jotka ohjaavat kokonaisuutta.
- Rajaa tiedonkeruun kohderyhmä. Tunnista ne henkilöt tai asiakasryhmät, joilla on sellaista kokemusta ja näkökulmaa, joka tukee palvelumuotoilun tavoitteita ja kehittämistyötä.
- Valitse lähestymistapa ja menetelmät. Tee menetelmävalinnat tutkimuksen tavoitteen, kohderyhmän, aikataulun ja resurssien perusteella, ja määrittele samalla, millä tavoin asiakasymmärrystieto kerätään ja dokumentoidaan.
- Suunnittele tiedon kerääminen ja tallentaminen. Määrittele, miten aineistoa kerätään, tallennetaan ja säilytetään, jotta se on analysoitavissa ja hyödynnettävissä myöhemmissä vaiheissa.
- Rekrytoi osallistujat. Toteuta osallistujien rekrytointi tutkimusasetelman ja kohderyhmän mukaisesti siten, että kerättävä aineisto tukee asetettuja tavoitteita.
- Toteuta asiakasymmärryksen kerääminen. Kerää aineisto suunnitelman mukaisesti valituilla menetelmillä ja dokumentoi syntyvä tieto muistiinpanojen tai tallenteiden avulla jatkokäsittelyä varten.
- Analysoi kerätty aineisto. Jäsennä ja tulkitse aineistoa systemaattisesti, esimerkiksi samankaltaisuuskaaviomenetelmää hyödyntäen, ja tunnista keskeiset teemat, ilmiöt ja merkitykset.
- Kokoa asiakasymmärryksen tulokset yhteen. Tuota analyysin pohjalta yhteenveto, joka voi sisältää esimerkiksi asiakasryhmittelyjä, asiakaskuvauksia, palvelupolkukuvauksia tai suunnitteluohjaimia.
- Jaa löydökset ja jatka kehittämistä. Vie asiakasymmärryksen kiteytetyt tulokset yhteiseen käsittelyyn ja hyödynnä niitä jatkokehittämisessä, esimerkiksi ideointityöpajan lähtökohtana. Voit hyödyntää asiakasymmärrystä myös ideoiden testaamisen ja validoinnin tukena.
Asiakasymmärryksen sudenkuopat
Asiakasymmärrys voi vääristyä monesta syystä: kysymme vääriä asioita, kuulemme vain osan asiakkaista tai tulkitsemme aineistoa omien toiveidemme läpi. Seuraavat sudenkuopat kuvaavat tyypillisimpiä haasteita, joihin asiakasymmärryksen keräämisessä törmätään.
Kysytään ratkaisuja, vaikka pitäisi kysyä kokemuksia
Asiakkailta pyydetään ehdotuksia uusista kanavista, ominaisuuksista tai palveluista, vaikka heidän vahvuutensa on kertoa omasta arjestaan. Kun tutkimus rakentuu valmiin ratkaisun ympärille, asiakkaat vastaavat helposti sen ehdoilla. Tällöin asiakasymmärrys kaventuu ja varsinainen ongelma – se, miksi nykyinen palvelu ei toimi – voi jäädä piiloon.
Asiakkaat ovat parhaita kertomaan kokemuksistaan, heiltä ei tulisi asiakasymmärryksen keräämisen yhteydessä vaatia suunnittelemaan organisaation ratkaisuja.
Nähdään vain pieni pala kokonaisuudesta
Yksi menetelmä, yksi asiakasryhmä tai yksittäinen tilanne alkaa hallita koko aineiston tulkintaa. Ilman useiden näkökulmien yhdistämistä asiakasymmärrys perustuu helposti mielipiteisiin tai lukujen keskiarvoihin, jotka eivät kuvaa todellista käyttäytymistä. Haastattelussa asiakas voi kertoa toimivansa tietyllä tavalla, mutta arjessa tilanne voi olla toinen. Myymälässä, kotona ja kiireessä tehdyt valinnat eroavat toisistaan.
Liian kapealla näkökulmalla kerätty asiakasymmärrys voi johtaa harhaan, vaikka aineisto olisi sinänsä oikein.
Osallistetaan vain helposti tavoitettavia asiakkaita
Tutkimuksiin osallistuvat usein aktiiviset ja tyytyväiset käyttäjät, kun taas satunnaiset, epävarmat tai palvelusta luopuneet jäävät ulkopuolelle. Näin asiakasymmärrys voi vahvistaa olemassa olevaa kuvaa sen sijaan, että se paljastaisi todelliset esteet ja kipukohdat.
Tulkinta ohjautuu omien toiveiden läpi
Aineistosta nähdään herkästi se, minkä halutaan olevan totta. Epämiellyttävät havainnot selitetään poikkeuksiksi ja tutut ajatukset korostuvat. Näin asiakasymmärrys alkaa tukea ennalta valittuja ratkaisuja sen sijaan, että se haastaisi niitä.
Asiakasymmärrys ei vaikuta päätöksiin
Asiakasymmärrys jää raporteiksi ja esityksiksi. Kun ratkaisuja suunnitellaan, palataan vanhoihin tottumuksiin tai valitaan se, mikä on helpointa toteuttaa. Asiakasymmärrys on hyödytöntä, jos se ei ohjaa palveluiden kehittämistä.
Henkilöstön arkitieto ohitetaan
Asiakasrajapinnassa toimiva henkilöstö on seurannut asiakkaiden käyttäytymistä pidempään ja voinut tehdä siitä tärkeitä havaintoja. Jos näitä huomioita ei oteta mukaan laajemman ymmärryksen muodostamiseen, aineistosta jää puuttumaan tärkeä näkökulma.
Hypätään liian nopeasti ratkaisuihin
Kehittämistyö halutaan usein käynnistää nopeasti, ja asiakasymmärrysvaihe koetaan hidasteeksi. Asiakasymmärrystä kerätään liian köykäisesti tai aineisto luokitellaan pikaisesti valmiisiin teemoihin, ja asiakasymmärrys jää kuvailevaksi: kerrotaan mitä asiakkaat sanoivat, mutta ei pysähdytä selvittämään miksi. Ideointi ja toimenpiteet alkavat ennen kuin havaintoja on ehditty kunnolla tulkita.
Asiakasymmärrys eri toimintaympäristöissä
Asiakasymmärryksen periaatteet ovat samat, mutta sen painotukset voivat muuttua toimintaympäristön mukaan. Se, mikä toimii kuluttajapalvelussa, ei sellaisenaan riitä julkisella sektorilla tai B2B-ympäristössä.
Kuluttajapalvelut – arjen tilanteet ja tunteet
Kuluttajapalveluissa asiakasymmärryksen ytimessä on ihmisen oma arki. Asiakkaiden päätökset ovat usein nopeita ja tunnepohjaisia, ja palvelu kilpailee monien vaihtoehtojen kanssa. Siksi on tärkeää ymmärtää, millaisessa tilanteessa palvelua käytetään, mikä herättää luottamusta tai epävarmuutta ja miten aiemmat kokemukset ohjaavat valintoja. Kuluttajapuolella pienetkin kitkatekijät vaikuttavat paljon: epäselvä sana, monimutkainen vaihe tai tunne siitä, ettei tule kuulluksi. Asiakasymmärrys auttaa näkemään nämä hetket, joita pelkkä määrällinen data harvoin paljastaa.
Julkinen sektori – monimuotoiset tarpeet ja vastuut
Julkisissa palveluissa asiakas ei aina ole vapaaehtoinen käyttäjä, vaan palvelu liittyy oikeuksiin, velvollisuuksiin ja lainsäädäntöön. Asiakasymmärryksen haasteita ovat hyvin erilaiset elämäntilanteet ja toimintakyvyt, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden vaatimukset sekä useiden toimijoiden muodostamat palveluketjut. Siksi julkisella sektorilla asiakasymmärryksen rinnalla korostuu yhteiskunnallinen näkökulma. Palvelun on toimittava myös niille, jotka eivät osaa vaatia tai ilmaista tarpeitaan. Yhden ryhmän toive ei saa kaventaa kokonaisuuden oikeudenmukaisuutta.
B2B – organisaatioiden takana on ihmisiä
B2B-ympäristössä asiakasymmärrys rakentuu kahdella tasolla. Toisaalta palvelua käyttävät ihmiset omine tarpeineen ja kokemuksineen, toisaalta organisaatio tavoitteineen, rakenteineen ja riskeineen. Jos jompikumpi näkökulma unohtuu, kuva jää vajaaksi.
Ihmisten tasolla ratkaisevat samat asiat kuin kuluttajapuolella: sujuvuus, luottamus, epävarmuus ja työn arjen helpottuminen. Käyttäjä miettii, auttaako palvelu häntä onnistumaan omassa työssään, ostaja pohtii, uskooko voivansa perustella valinnan, ja asiantuntija arvioi riskejä omasta roolistaan käsin. Organisaatiotasolla korostuvat puolestaan liiketoiminnan tavoitteet, prosessit, vastuut ja taloudelliset vaikutukset. Palvelu voi tuntua käyttäjästä erinomaiselta, mutta jos se ei sovi organisaation toimintamalliin tai päätöksentekoon, se ei etene.
B2B-asiakasymmärryksen tehtävä on yhdistää nämä kaksi todellisuutta: ymmärtää yksittäisten ihmisten arki ja motiivit, nähdä, miten ne kytkeytyvät organisaation kokonaisuuteen, sekä tehdä näkyväksi roolien väliset ristiriidat. Näin asiakas ei näyttäydy kasvottomana yrityksenä, vaan joukkona ihmisiä, jotka toimivat organisaation reunaehtojen sisällä.
Työntekijäkokemus – sisäinen asiakas
Myös työntekijät ovat palvelun käyttäjiä. Heidän kokemuksensa vaikuttaa suoraan asiakaskokemukseen. Asiakasymmärryksen näkökulmasta tämä tarkoittaa työn arjen esteiden tunnistamista, prosessien ja järjestelmien vaikutusta kokemukseen sekä vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Jos työntekijäkokemus jätetään huomioimatta, ulkoisen asiakkaan tarpeita on vaikea toteuttaa kestävästi.
Käytännön vinkit asiakasymmärryksen keräämiseen
Asiakasymmärryksen kerääminen vaatii suunnittelun ja menetelmien lisäksi monen eri näkökulman tarkastelua. Seuraavat vinkit kokoavat yhteen asioita, joihin asiakasymmärryksen keräämisessä on hyvä kiinnittää huomiota.
- Pidä asiakasymmärryksen kerääminen joustavana. Ymmärrys asiakkaista ja tutkimuksen painopisteet tarkentuvat usein työn edetessä. Prosessin ei tarvitse olla täysin lukkoon lyöty alusta alkaen.
- Erota tutkimuskysymykset ja haastattelukysymykset toisistaan. Tutkimuskysymykset ohjaavat kokonaisuutta, mutta niitä ei tule käyttää sellaisenaan haastattelukysymyksinä. Liian ohjaavat kysymykset voivat kaventaa saatavaa ymmärrystä.
- Valitse menetelmät sen mukaan, millaista ymmärrystä tavoittelet. Eri menetelmät tuottavat eritasoista tietoa. Pelkkä mielipiteiden kerääminen ei riitä, jos tavoitteena on ymmärtää asiakkaiden arkea, toimintaa ja kokemusten taustalla olevia syitä.
- Hyödynnä useita toisiaan täydentäviä menetelmiä. Syvällinen asiakasymmärrys syntyy usein vasta, kun asiakkaiden sanomista, toimintaa ja tekemistä tarkastellaan rinnakkain.
- Rajaa kohderyhmä harkiten. Kaikkien asiakasryhmien tavoittaminen ei ole tarpeen. Olennaisempaa on löytää ne näkökulmat, jotka tukevat kehittämisen tavoitteita ja tuottavat relevanttia ymmärrystä.
- Varaa aikaa reflektointiin heti tiedonkeruun jälkeen. Tuoreeltaan tehty yhteenveto auttaa tunnistamaan keskeiset havainnot ja tukee aineiston myöhempää analysointia.
- Panosta aineiston analyysiin, ei vain tiedonkeruuseen. Asiakasymmärrys syntyy vasta, kun havaintoja tulkitaan, yhdistellään ja olennaiset löydökset nostetaan esiin. Ilman analyysiä tieto jää helposti irrallisiksi havainnoiksi.
- Analysoi asiakasymmärrys yhdessä. Yhteinen analyysi avainhenkilöiden kanssa tukee jaettua asiakasymmärrystä ja sitouttaa kehittämistyöhön.
- Tee asiakasymmärrys näkyväksi ja jaa se eteenpäin. Visualisoinnit, yhteenvedot ja yhteiset keskustelut auttavat varmistamaan, että asiakasymmärrys ei jää projektin sisälle vaan ohjaa palveluiden kehittämistä laajemmin.
Tukea asiakasymmärryksen keräämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen
Haluatko apua ja tukea asiakasymmärryksen keräämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen? Meillä Palossa on runsaasti kokemusta eri muotoisten asiakasymmärrystutkimusten toteuttamisesta ja niissä käytettävistä menetelmistä.
Jutellaanko lisää?
Piia Innanen
Johtava palvelumuotoilija, toimitusjohtaja, Muotoilija YAMK, Oulu
Muita blogiartikkeleita
Palvelumuotoilua, olkaa hyvä!
Kaipaako palvelusi sytykettä? Ota yhteyttä lomakkeella, puhelimitse tai sähköpostilla ja vastaamme sinulle mahdollisimman pian.