Oulun kaupunki: Mukavampi koulu – lasten ja nuorten osallistaminen

Lähtökohta

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimi oli toteuttanut peruskoulun oppilaille kyselyn, joka nosti esiin jatkoselvitystä vaativia kysymyksiä oppilaiden kouluarjesta ja luokkahengestä. Kysely kertoi, millaisia arvioita oppilaat olivat antaneet, mutta vastausten taustalla olevien kokemusten ymmärtäminen edellytti syvempää laadullista tutkimusta.

Tavoitteena oli kuulla suoraan ala- ja yläkoululaisia ja muodostaa kokonaiskuva heidän jokapäiväisistä kokemuksistaan koulussa. Samalla haluttiin kerätä oppilaiden omia ajatuksia siitä, miten koulupäivää, oppimisympäristöä ja yhteisöllisyyttä voitaisiin kehittää.

Käsiteltävät aiheet olivat osin henkilökohtaisia ja herkkiä. Työpajojen tuli tarjota lapsille ja nuorille turvallinen tapa kertoa näkemyksistään ilman painetta puhua omista kokemuksistaan suoraan koko ryhmälle.

Työn eteneminen

Ikätasoon sovitettu osallistava tutkimus

Suunnittelimme kaksi erillistä työpajaa: yhden alakoululaisille ja yhden yläkoululaisille.

Alakoululaisten työpajaan osallistui 11 oppilasta 3., 4. ja 6. luokilta. Yläkoululaisten työpajaan osallistui 9 oppilasta 7., 8. ja 9. luokilta. Rakensimme eri-ikäisille oppilaille omat työskentelytavat, jotta osallistuminen olisi luontevaa ja jokainen voisi ilmaista kokemuksiaan omalle ikätasolleen sopivalla tavalla.

Työpajat rakentuivat inklusiivisen muotoilun periaatteille. Sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että osallistumisen tavat suunnitellaan erilaisten osallistujien valmiuksien, ilmaisutapojen ja turvallisuuden tunteen ympärille. Emme odottaneet lasten ja nuorten sopeutuvan aikuisille suunniteltuun keskusteluun, vaan mukautimme menetelmät heidän ikäänsä ja tapaansa käsitellä kokemuksia.

Turvallisen ilmapiirin rakentaminen

Aloitimme molemmat työpajat tutustumista ja ryhmän turvallisuutta vahvistavilla toiminnallisilla harjoituksilla. Harjoitukset madalsivat osallistumisen kynnystä, auttoivat oppilaita tutustumaan toisiinsa ja valmistivat heitä varsinaiseen työskentelyyn.

Alakoululaiset tutustuivat toisiinsa piirtämällä ja esittelemällä lempieläimiään. Yläkoululaisten kanssa hyödynsimme liikkeeseen perustuvia harjoituksia, joiden kautta osallistujat löysivät yhteisiä kokemuksia ja pääsivät mukaan keskusteluun vähitellen.

Turvallisen ilmapiirin merkitys korostui työpajoissa. Oppilaat keskustelivat avoimesti kouluarjestaan ja jakoivat myös henkilökohtaisia kokemuksia. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen työntekijät seurasivat työskentelyä taustalla, jotta oppilaiden ääni säilyi keskusteluissa etusijalla.

Alakoululaisten kokemukset sarjakuviksi

Alakoululaisten työpajassa käytimme strukturoituja pienryhmäkeskusteluja, kuvitteellisia persoonakortteja ja sarjakuvien tekemistä.

Persoonakortit pohjautuivat kaupungin aiemmassa kyselyssä esiin nousseisiin aiheisiin. Korttien kuvitteelliset koululaiset antoivat osallistujille mahdollisuuden tarkastella kokemuksia turvallisen välimatkan päästä. Oppilaat pystyivät puhumaan esimerkiksi siitä, mitä kortin henkilö saattaisi ajatella tai kokea, ilman että heidän täytyi ensin kertoa omasta tilanteestaan.

Pienryhmät rakensivat valitsemansa persoonan ympärille sarjakuvan. Kuvallisen tarinan avulla oppilaat kuvasivat koulupäivän tapahtumia, tunteita, haasteita ja myönteisiä muutoksia. Työpajan lopuksi ryhmät esittelivät sarjakuvansa toisilleen ja jatkoivat niiden pohjalta yhteistä keskustelua.

Sarjakuvamenetelmä yhdisti kokemusten sanoittamisen, piirtämisen ja yhdessä kertomisen.

Yläkoululaisten näkemykset kuvakollaaseiksi

Yläkoululaisten työpajassa käytimme janamenetelmää, kuvakollaaseja eli moodboardeja ja niiden pohjalta käytyjä ryhmäkeskusteluja.

Janamenetelmässä oppilaat ilmaisivat kehollisesti suhtautumistaan koulunkäyntiin liittyviin väittämiin sijoittumalla asteikolle 1–10. Sen jälkeen he kertoivat valintansa taustalla olevista ajatuksista. Menetelmä auttoi siirtymään kyselyn numeroarvioista niiden taustalla oleviin kokemuksiin.

Oppilaat rakensivat pienryhmissä kaksi kuvakollaasia seuraavien lauseiden pohjalta:

• Olisi mukavampi mennä kouluun joka aamu, jos…
• Luokassa olisi parempi fiilis, jos…

He käyttivät työskentelyssä lehtikuvia, tekstejä, tarralappuja, kyniä ja muita askartelumateriaaleja. Kollaasit toimivat oppilaiden näkemysten visuaalisina kiteytyksinä ja johdattivat ryhmät avoimeen keskusteluun kouluarjesta, oppimisympäristöstä ja yhteisöllisyydestä.

Aineiston analysointi ja raportointi

Analysoimme työpajojen keskustelut, oppilaiden tuottamat sarjakuvat, kuvakollaasit ja muut havainnot. Kokosimme projektista kaksi erillistä raporttia.

Menetelmäraportti kuvasi työpajojen suunnittelun, käytetyt osallistamismenetelmät ja työskentelyn etenemisen. Se teki näkyväksi, miten huomioimme tutkimuksen toteutuksessa lasten ja nuorten iän, käsiteltävän aiheen herkkyyden ja turvallisen ilmapiirin rakentamisen.

Luottamuksellinen tulosraportti kokosi oppilaiden kokemukset, näkemykset ja kehittämisajatukset Oulun kaupungin käyttöön. Jäsensimme tulokset koulun arkeen, oppilaiden hyvinvointiin, tasavertaiseen kohteluun, oppimisympäristöön, viihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen liittyviksi kokonaisuuksiksi.

Kävimme tulokset läpi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimen kanssa. Koska aineisto sisälsi lasten ja nuorten henkilökohtaisia kokemuksia, yksityiskohtaiset löydökset jäivät tilaajan sisäiseen käyttöön.

Lopputulokset

Työpajat tuottivat Oulun kaupungille laadullisen kokonaiskuvan ala- ja yläkoululaisten oppilaskokemuksista sekä heidän omista kehittämisajatuksistaan.

Työn tuloksena syntyivät:

• kaksi ikätasoon mukautettua oppilastyöpajaa
• turvallista osallistumista tukeneet työpajarakenteet
• kyselyaineistoon pohjautuvat kuvitteelliset persoonakortit
• oppilaiden tuottamat sarjakuvat ja kuvakollaasit
• kokemustietoa täydentävä laadullinen tutkimusaineisto
• työpajojen menetelmät ja toteutuksen kuvaava menetelmäraportti
• luottamuksellinen tulosraportti oppilaiden kokemuksista ja kehittämisajatuksista

Luovat ja toiminnalliset menetelmät auttoivat lapsia ja nuoria ilmaisemaan myös monisyisiä ja henkilökohtaisia kokemuksia. Sarjakuvat, moodboardit ja persoonakortit loivat yhteisen kielen, jonka avulla oppilaat pystyivät kuvaamaan koulun arkea sekä tuottamaan omia ratkaisuehdotuksiaan.

Työpajat vahvistivat Oulun kaupungin kokemusta siitä, että lapsilla ja nuorilla on paljon arvokasta tietoa koulun kehittämiseen. Heidän osallistamisensa toi kyselytulosten rinnalle ymmärrystä siitä, millaisia kokemuksia vastausten taustalla oli ja millaiset muutokset tukisivat oppilaiden hyvinvointia, viihtyvyyttä ja osallisuutta.

Projektin tiedot

Toimeksiannon määritteli Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuritoimi, joka hyödynsi myös työpajojen tuloksia koulun ja oppilaskokemuksen kehittämisessä. Työpajojen toteutuksen rahoitti Pohjois-Suomen muotoilijat Proto ry.

Yhteistyön toteutus: 12/2014–1/2015

“Palvelumuotoilu Palo toteutti työpajat asiantuntevasti ja valitut menetelmät soveltuivat erinomaisesti lasten ja nuorten kohtaamiseen. Työpajoissa päästiin puhumaan oikeista, oppilaita koskettavista asioista.”

— Susanna Hellsten, Oulun kaupunki