Liminka: Kuntalaislähtöisen osallisuusmallin kehittäminen

Lähtökohta

Limingan kunta halusi luoda osallisuusmallin, joka auttaisi kuntalaisia hahmottamaan, miten he voivat osallistua, vaikuttaa ja toimia omassa kunnassaan. Mallista ei haluttu pitkää hallinnollista raporttia, vaan selkeä ja visuaalinen kokonaisuus, jota kuntalaisen olisi helppo lähestyä.

Osallisuusmallin haluttiin syntyvän aidosti osallistavassa prosessissa. Kunnan työntekijöiden ja päättäjien lisäksi kehittämiseen tuli ottaa mukaan kuntalaisia sekä eri-ikäisiä lapsia ja nuoria.

Alkuperäisessä työsuunnitelmassa lähtökohdiksi määriteltiin kuntalaisten osallistuminen alusta asti, muotoilupelien hyödyntäminen sekä uusien osallistamisen tapojen kokeileminen todellisissa tilanteissa ennen lopullisen mallin viimeistelyä.

Työn eteneminen

Osallisuuden nykytilan ja menetelmien kartoittaminen

Aloitimme projektin Limingan kunnan johtoryhmän kanssa pidetyllä aloitustapaamisella. Siinä tarkennettiin työn tavoitteet, aikataulu, osallistujat ja osallisuusmallilta odotettu lopputulos.

Tämän jälkeen tarkastelimme Suomessa ja muualla käytettyjä osallisuusmalleja ja osallistamisen menetelmiä. Vertailu osoitti, että monet olemassa olevat mallit oli suunnattu ensisijaisesti kunnan työntekijöille: ne kuvasivat osallistamisen periaatteita, työvaiheita ja menetelmiä. Limingassa lopullisen mallin haluttiin kuitenkin palvelevan ennen kaikkea kuntalaista ja auttavan häntä löytämään omaan tilanteeseensa sopivan osallistumis- tai vaikuttamiskanavan.

Peli kunnan työntekijöille ja päättäjille

Kunnan työntekijöiden ja päättäjien työskentelyä varten suunnittelimme Limingan tarpeisiin oman pelillisen menetelmän. VUORI-pelissä osallisuuden kehittäminen kuvattiin yhteisenä vuoren valloituksena, jonka aikana osallistujat etenivät vaiheittain kohti osallisuuslupausta ja uusia kokeiluideoita.

Pelin aikana ryhmät määrittelivät osallisuuden yhteisiä pelisääntöjä, tunnistivat osallisuuden mahdollisuuksia ja esteitä, arvioivat kokemuksiaan erilaisista osallistamisen menetelmistä. kokosivat toimivia, vältettäviä ja kokeilemisen arvoisia toimintatapoja, ideoivat uusia osallisuuskokeiluja sekä kiteyttivät ryhmänsä osallisuuslupauksen.

Muotoilupelin tarinallinen rakenne teki laajasta ja osin abstraktista aiheesta konkreettisen. Työskentely auttoi tekemään näkyväksi eri palvelualueilla jo käytettyjä toimintatapoja ja jakamaan kokemuksia niiden toimivuudesta. Samalla syntyi ehdotuksia käytännössä kokeiltavista uusista osallistamisen muodoista.

Kuntalaisten kokemusten ja arjen esteiden selvittäminen

Kuntalaisille järjestettiin avoin osallisuusilta. Pienryhmissä keskusteltiin siitä, mitä osallisuus kuntalaisille merkitsee, millaisiin tilanteisiin he osallistuvat ja millaisia kokemuksia heillä on tiedon saamisesta, palautteen antamisesta, palveluiden suunnitteluun osallistumisesta, yhteisestä toiminnasta ja päätöksentekoon vaikuttamisesta.

Keskustelua tuettiin luovilla ja toiminnallisilla tehtävillä. Työpajassa nousi esiin, että osallisuuden tulisi tuntua arkiselta, helpolta ja ymmärrettävältä. Osallistumista vaikeuttivat muun muassa tiedon tavoittamattomuus, epävarmuus omasta osaamisesta ja roolista, ajanpuute, aiemmat kokemukset sekä fyysiset ja liikkumiseen liittyvät rajoitteet.

Kuntalaiset saivat myös arvioida kunnan työntekijöiden aiemmin tuottamia osallisuusideoita. Näin ehdotuksia tarkasteltiin myös käyttäjien näkökulmasta.

Lapset ja nuoret osaksi kehittämistä

Liminka on lapsi- ja nuorisovaltainen kunta, joten heidän osallistumisensa haluttiin rakentaa osaksi tavallista kouluarkea. Palo suunnitteli opettajien toteutettavaksi Osallistu ja vaikuta! -osallisuustunnin, jonka avulla eri luokka-asteiden oppilaat pääsivät kertomaan omista kiinnostuksenkohteistaan ja vaikuttamisen toiveistaan.

Tunnin aikana oppilaat kuvasivat pienryhmissä tyypillistä oman ikäistään liminkalaista ja pohtivat mihin asioihin lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa, millä tavoin he haluaisivat osallistua, millaiset kanavat ja toimintatavat tuntuvat heistä luontevilta.

Ryhmien tuotokset yhdistettiin luokkakohtaisiksi osallisuuskollaaseiksi. Osallisuustunnilla syntyi yhteensä 21 kollaasia, joissa korostuivat erityisesti kouluarkeen ja vapaa-ajanviettoon liittyvät aiheet. Kollaasit asetettiin ensin esille koulun aulaan, jossa oppilaat ja koulun henkilökunta pystyivät tutustumaan niihin. Myöhemmin ne vietiin Limingan valtuustosaliin, jotta myös kunnan päättäjät näkivät lasten ja nuorten ajatukset, tarpeet ja vaikuttamisen toiveet.

Menetelmä oli suunniteltu niin, että opettajat pystyivät sovittamaan ohjeet omien oppilaidensa ikään ja valmiuksiin. Lasten ja nuorten osallistaminen toteutui koulupäivän osana ja tavoitti laajan joukon oppilaita.

Osallisuuspilottien toteuttaminen

Projektissa kokeiltiin käytännössä neljää erilaista tapaa osallistaa kuntalaisia:

• lasten ja nuorten osallisuustunti
• nuorten hengailupaikkatyöpaja
• koulukeittiön avoimet ovet
• Liminganraitin ohjattu kävely

Palo suunnitteli lasten ja nuorten osallisuustunnin sekä siihen tarvittavat opettajien ohjeet, työskentelypohjat ja palautteenkeruun. Kolme muuta pilottia suunnittelivat ja toteuttivat Limingan kunnan työntekijät osana projektia.

Nuorten hengailupaikkatyöpajassa nuoret pääsivät kehittämään omaan vapaa-aikaansa liittyvää ympäristöä ja kokivat vahvaa osallisuuden ja vaikuttamisen tunnetta. Koulukeittiön avoimissa ovissa kuntalaiset pääsivät tutustumaan kunnan toimintaan käytännössä. Liminganraitin ohjattu kävely puolestaan toi osallistumisen osaksi yhteistä liikkumista ja ympäristön tarkastelua.

Pilotit osoittivat, että osallistumisen ei tarvitse aina tarkoittaa erillistä kokousta, kyselyä tai virallista kuulemistilaisuutta. Kuntalaisia voidaan tavoittaa myös kouluissa, kunnan palveluissa, tapahtumissa ja yhteisessä ympäristössä tapahtuvan toiminnan yhteydessä.

Kokeilut tuottivat kokemuksia sekä osallistujille että kunnan henkilöstölle. Työntekijät pääsivät itse suunnittelemaan ja vetämään osallistamista, arvioimaan menetelmien toimivuutta ja tunnistamaan, mitä niiden soveltaminen omassa työssä edellyttää.

Visuaalisen osallisuusmallin muodostaminen

Yhdistimme työntekijöiden ja päättäjien työpajojen, kuntalaisten osallisuusillan, lasten ja nuorten osallisuustunnin sekä neljän osallisuuspilotin havainnot visuaaliseksi malliksi nimeltä Liminkalaisen reitit toimintaan ja vaikuttamiseen.

Mallin keskellä on kuntalainen ja hänen ympärillään neljä erilaista reittiä:

• Yhdessä tekeminen: miten voin järjestää tai osallistua yhteiseen toimintaan?
• Perillä kunnan asioista: miten saan tietoa tai annan palautetta?
• Päätöksiin vaikuttaminen: miten voin vaikuttaa kunnan päätöksiin?
• Yhdessä suunnittelu: miten pääsen mukaan suunnittelemaan kunnan palveluita ja ympäristöä?

Reittien varrelle sijoitettiin konkreettisia osallistumisen tapoja, kuten yhdistys- ja harrastustoiminta, palautekanavat, kuntalaisaloitteet, keskustelutilaisuudet, haastattelut, työpajat, kokeilut ja pilotit. Malli näyttää kuntalaiselle vaihtoehtoja ilman, että hänen tarvitsee ensin tuntea hallinnollista osallisuussanastoa.

Lopputulokset

Projektin keskeinen lopputulos oli kuntalaisen näkökulmasta rakennettu ja visuaalisesti kuvattu osallisuusmalli.

Työn tuloksena syntyivät:

• Liminkalaisen reitit toimintaan ja vaikuttamiseen -osallisuusmalli
• VUORI-muotoilupeli työntekijöiden ja päättäjien työskentelyyn
• kuntalaistyöpajan löydöksistä laadittu yhteenveto
• lasten ja nuorten osallisuustunnin toteutusmalli ja opettajien ohjeistus
• 21 lasten ja nuorten tuottamaa osallisuuskollaasia
• nuorten osallisuustunti, hengailupaikkatyöpaja, koulukeittiön avoimet ovet ja Liminganraitin ohjattu kävely osallisuuspilotteina
• käytännön kokemusta osallistamisen menetelmien suunnittelusta ja toteuttamisesta kunnan henkilöstölle
• kehittämisehdotuksia kunnan osallistamistyön tueksi

Prosessi lisäsi sekä kuntalaisten että kunnan työntekijöiden ymmärrystä osallisuudesta. Se teki näkyväksi, että eri ihmisryhmät tarvitsevat erilaisia osallistumisen tapoja ja viestintäkanavia. Erityistä huomiota vaativat esimerkiksi nuoret, ikääntyneet, syrjäkylien asukkaat sekä ihmiset, jotka eivät valmiiksi osallistu aktiivisesti kunnan tilaisuuksiin.

Projektin aikana perustettiin myös Limingan kunnan osallisuustyöryhmä, jonka tehtävää projektissa syntynyt tieto ja malli tukivat. Lopputuloksena oli yhteinen pohja osallisuustyön jatkamiselle sekä konkreettisia kokemuksia siitä, miten erilaisia osallistamisen tapoja voidaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida Limingan kunnan omassa toiminnassa.

Projektin tiedot

Liminka on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva kasvava kunta, jossa lasten ja nuorten osuus väestöstä on merkittävä. Kunta halusi tehdä asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet nykyistä näkyvämmiksi sekä vahvistaa työntekijöiden valmiuksia ottaa kuntalaiset mukaan palveluiden ja elinympäristön kehittämiseen.

Osallisuusmallia kehitettiin kunnan johtoryhmän, osallisuustyöryhmän, työntekijöiden, päättäjien, kuntalaisten sekä lasten ja nuorten kanssa. Lopullinen malli kuvattiin kuntalaisen näkökulmasta.

Yhteistyön toteutus: 11/2018–6/2019