Taiteen tuominen osaksi sote-palveluita – LÄHDE!-hanke

Lähtökohta

LÄHDE! Taiteesta voimaa arkeen -hankkeessa toteutettiin taidepilotteja, joiden tavoitteena oli edistää hyvinvointia, osallisuutta ja arjen mielekkyyttä sosiaali- ja terveyspalveluiden eri kohderyhmissä.

Pilotteihin osallistui työttömiä 16–30-vuotiaita nuoria, mielenterveyskuntoutujia, maahanmuuttajia ja kehitysvammaisia henkilöitä. Hankkeessa haluttiin ymmärtää osallistujien arkea, kokemuksia, tarpeita ja unelmia sekä selvittää, miten taidetoiminta voitaisiin liittää osaksi sote-palveluiden toimintaa.

Palvelumuotoilu Palon tehtävänä oli tuoda hankkeeseen käyttäjälähtöinen kehittämisote. Työhön kuului taiteilijoiden perehdyttäminen palvelumuotoiluun, asiakasymmärryksen keräämisen tukeminen taidepilottien aikana sekä toimintamallien kehittäminen pilottien kokemusten pohjalta.

Työn eteneminen

Palvelumuotoilu osaksi taiteilijoiden perehdytystä

Yhteistyö käynnistyi KulttuuriKauppilassa järjestetyllä puolen päivän aloitustyöpajalla. Taiteilijat ja hankkeen toimijat perehtyivät palvelumuotoilun perusteisiin sekä tarkastelivat pilottien kohderyhmien arkea empatiakartan ja Päivä elämässä -tehtävän avulla.

Työskentely auttoi osallistujia pohtimaan, millaisiin elämäntilanteisiin taidetoimintaa oltiin viemässä ja miten kohderyhmien erilaiset tarpeet tulisi huomioida. Samalla suunniteltiin, miten taiteilijat voisivat kerätä kokemustietoa pilottien aikana.

Asiakasymmärryksen kerääminen pilottien rinnalla

Palo suunnitteli hankkeelle Lähde-laatikon, joka sisälsi erilaisia tapoja kertoa arjesta ja taidepilottien kokemuksista.

Tehtävissä hyödynnettiin esimerkiksi kuvallista ilmaisua, kirjoittamista ja draamaa, jotta erilaiset osallistujat voisivat kertoa kokemuksistaan itselleen luontevalla tavalla.

Lähde-laatikkoa kokeilemalla saatiin arvokasta tietoa siitä, miten kokemusten kerääminen kannattaa yhdistää taidetoimintaan. Kokeilu osoitti, että menetelmien määrää, ajoitusta ja toteutustapaa on tärkeää mukauttaa kohderyhmän, tilanteen ja taideprosessin mukaan.

Kokemusten pohjalta muodostettiin suosituksia joustavampaan tiedonkeruuseen. Luovia tehtäviä voidaan käyttää valikoiden esimerkiksi keskustelujen ja haastattelujen tukena. Joissakin tilanteissa kokemukset on luontevinta kerätä havainnoimalla tai rauhallisessa loppukeskustelussa vasta taideprosessin päätyttyä.

Kolme pilottikohtaista yhteiskehittämistyöpajaa

Marraskuussa Palo suunnitteli ja fasilitoi kolme puolen päivän työpajaa. Työpajoihin osallistui taiteilijoita, sote-ammattilaisia, hanketyöntekijöitä ja pilotteihin osallistuneita henkilöitä.

Jokaisessa työpajassa käsiteltiin yhtä taidepilottia ja sen pohjalta kehitettävää toimintamallia.

Nuorten työpolut

Ensimmäisessä työpajassa tarkasteltiin taiteen mahdollisuuksia työttömien nuorten arjen, osallisuuden ja työelämävalmiuksien tukena. Osallistujat analysoivat pilottikokemuksia, tunnistivat toiminnan tarpeita ja haasteita sekä kuvasivat erilaisia toimintamalleja.

Työpajassa korostuivat luottamuksen rakentaminen, nuorten oma päätösvalta, toiminnan vapaaehtoisuus, pienet onnistumiset ja riittävä aika tutustumiseen. Nuorille oli tärkeää, että toiminta tulee lähelle, siihen voi tutustua ennen sitoutumista ja osallistuja voi edetä omassa tahdissaan.

Sosiaalisen taiteen residenssi

Toisessa työpajassa kehitettiin sosiaalisen taiteen residenssin toimintamuotoja. Osallistujat tarkastelivat erilaisia tapoja viedä taidetta ihmisten arkeen esimerkiksi koteihin, hoivayksiköihin, pienille paikkakunnille ja digitaalisiin ympäristöihin.

Työpajassa ideoitiin muun muassa kunnantaiteilijan vastaanotto, kiertävä kylätaiteilija, taidetaksi ja Oulunkaaren taideoppaat eli taiteilijoiden paikallista ja digitaalista läsnäoloa yhdistävä palvelu. Ideoissa korostuivat taiteen saavutettavuus, yksinäisyyden ehkäisy, erilaisten ihmisten yhdistäminen ja mahdollisuus osallistua myös silloin, kun palveluun lähteminen on vaikeaa.

Taidepuisto hyvinvoinnin ympäristönä

Kolmannessa työpajassa jatkokehitettiin taidepuiston konseptia. Osallistujat suunnittelivat aistien, energian, yhdessäolon, hiljaisuuden ja satumaisuuden tiloja käyttäen Lego-palikoita, kartonkia, luonnonmateriaaleja, piirroksia ja muita askarteluvälineitä.

Lisäksi työpajassa laadittiin vuosikello, jonka avulla ideoitiin puistoon eri vuodenaikoina järjestettävää toimintaa, tapahtumia, tarvittavia fyysisiä ratkaisuja ja mahdollisia yhteistyökumppaneita.

Lopputulokset

Projektin tuloksena LÄHDE!-hanke sai laajan loppuraportin, johon koottiin kolmen taidepilotin kokemukset, työpajoissa syntyneet ideat, kohderyhmien tarpeet sekä ehdotukset taidetoiminnan järjestämiseksi osana sote-palveluita.

Raportissa kuvattiin:

• nuorten taidetoimintaa koskevia tarpeita, kokemuksia ja toimintamalleja
• sosiaalisen taiteen residenssin erilaisia toteutusvaihtoehtoja
• neljä jatkokehitykseen valittua residenssi-ideaa
• taidepuiston tiloja, toimintaa ja ympärivuotista vuosikelloa
• yleinen ehdotus taidetoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen toimintamalliksi
• asiakasymmärryksen keräämiseen liittyvät havainnot ja kehittämissuositukset.

Työpajoissa syntyneiden mallien pohjalta muodostettiin yleinen taidetoiminnan etenemismalli, joka soveltuu erilaisten sote-palveluissa toteutettavien taidekokonaisuuksien suunnitteluun.

Työssä nousi esiin, että onnistunut taidetoiminta sote-palveluissa edellyttää ennen kaikkea aikaa, luottamusta ja selkeitä yhteisiä tavoitteita. Taiteilijan täytyy saada tutustua osallistujien arkeen, ja sote-henkilöstön tulee olla mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Taidetoiminnan pitää mukautua osallistujien tarpeisiin sen sijaan, että kohderyhmää sovitetaan valmiiseen taidekonseptiin.

Tärkeäksi koettiin myös jatkuvuus. Lyhyen projektin sijaan taidetoiminnan menetelmien, osaamisen ja yhteistyömallien tulisi jäädä osaksi palveluiden arkea. Raportissa tunnistettiin samalla hyvinvointivaikutusten mittaamisen vaikeus ja suositeltiin kokemustiedon, haastattelujen ja videokoosteiden hyödyntämistä määrällisten mittareiden rinnalla.

Hankkeelle suunniteltiin myös osallistavia tehtäviä sisältävä Lähde-laatikko ja vihko. Menetelmän kokeilu osoitti, että kokemusten kerääminen täytyy räätälöidä kohderyhmän ja taideprosessin mukaan. Raportissa suositeltiin laatikon tehtävien valikoivaa hyödyntämistä esimerkiksi keskustelujen, haastattelujen ja havainnoinnin tukena.

Projektin tiedot

Lähde! Taiteesta voimaa arkeen oli Oulunkaaren alueella toteutettu hanke, jonka tavoitteena oli ehkäistä syrjäytymistä ja edistää hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin.

Hankkeessa toteutettiin taidepilotteja työttömien nuorten, mielenterveyskuntoutujien, maahanmuuttajien ja kehitysvammaisten henkilöiden kanssa. Piloteissa tarkasteltiin muun muassa taiteen mahdollisuuksia työelämäpolkujen tukena, sosiaalisen taiteen residenssitoimintaa sekä julkisia tiloja hyvinvoinnin ympäristöinä.

Palvelumuotoilu Palon tehtäviin kuuluivat palvelumuotoilukoulutus, asiakasymmärryksen keräämiseen tarkoitetun menetelmän suunnittelu, neljän työpajan suunnittelu ja fasilitointi sekä tulosten analysointi, visualisointi ja raportointi.

Yhteistyö toteutettiin syksyllä 2017.