Palvelumuotoilun menetelmä - Muotoilusprintti
Muotoilusprintillä saat kehittämiseen vauhtia ja konkretiaa. Se on alun perin kehitetty digitaalisten palveluiden suunnitteluun, mutta sitä on menestyksekkäästi sovellettu monelle eri alalle ja eri pituisina kokonaisuuksina. Sprintti tarkoittaa muutaman päivän intensiivistä työskentelyä tiimin kanssa. Se auttaa löytämään kehittämisen suunnan ja tuottamaan tuloksia nopeasti ilman perinteisten kehitysprojektien monimutkaisuutta.
Mikä on muotoilusprintti?
Muotoilusprintti (design sprint) on menetelmäkokonaisuus, joka yhdistää muotoiluajattelun ja kokeilemalla kehittämisen. Se on alkujaan 5-päiväinen, vahvasti yhteissuunnitteluun pohjautuva yhdistelmä työpajoja, konseptointia ja käyttäjätestausta. Tavoitteena on keskittyä kehittämistavoitteeseen pienen tiimin kanssa muutaman päivän ajan ja saavuttaa oppimista ja tuloksia nopeasti. Alkuperäisen 5-päiväisen ohjelmarungon rinnalle on syntynyt monia eri pituisia variaatioita sprintistä.
Digitaalisten palveluiden kehittämiseen suunniteltua muotoilusprinttiä voidaan soveltaa myös muihin kehittämiskohteisiin. Sprintti soveltuu erityisesti tilanteisiin, joissa pyritään nopeaan kehityssykliin ja oppimaan oikea kehittämisen suunta. Muotoilusprintti toimii hyvin esimerkiksi palvelumuotoiluprosessissa ideointivaiheen avaajana.

Muotoilusprintin pääperiaatteet
Muotoilusprintin pääperiaatteena on keskittyminen ongelman ratkaisuun ja nopeaan oppimiseen. Tästä syystä sprintissä on tärkeämpää edetä ja kehittää ketterästi kuin pyrkiä täydellisen ratkaisun luomiseen. Jotta tiimi ei jäisi jumiin yksityiskohtiin, aikataulu on tiukka, ja sprinttiin osallistuu päättäjäroolissa oleva henkilö, joka voi tehdä päätöksiä sekä valintoja tarvittaessa.
Tiimin sitouttaminen 100%:seen läsnäoloon on tärkeää. Jokaisen osallistujan on oltava läsnä sprintin kaikissa työpajaosuuksissa. Fasilitaattorin tulee varmistaa, että sprintin aikana ei oteta työpuheluita tai osallistuta muihin palavereihin. Jos osallistuja on poissa tehtävistä, äänestyksistä tai keskusteluista, hänen saattamisensa ajan tasalle vie arvokasta sprinttiaikaa.
Sprintin ”yksin yhdessä” -periaate on myös olennainen suunnittelua eteenpäin vievä tekijä. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa vaiheessa tai tehtävässä osallistujat työskentelevät ensin itsenäisesti, esimerkiksi tekemällä muistiinpanoja tai ehdotuksia, ennen kuin asia käydään yhdessä läpi. Jokainen voi kertoa, mitä on kirjoittanut muistiinpanoihinsa tai perustella omia valintojaan lyhyesti, mutta tarpeetonta keskustelua rajoitetaan. On tyypillistä, että kehittämistyössä käydään spekuloivia ja jopa turhia keskusteluja, jotka hidastavat asioiden etenemistä. Sprintissä tavoitteena on nopean kokeilun avulla saada tietoa asiakkaan näkökulmasta, mikä on arvokkaampaa kuin yksilöiden henkilökohtaiset mielipiteet.
Sprintin periaatteet
- Konkreettisuus on tärkeämpää kuin keskustelu.
- Eteenpäin meneminen on tärkeämpää kuin oikeassa oleminen — vältä jumiutumista detaljeihin.
- Häiriötekijät pois — osallistuminen vaatii 100%:sta keskittymistä aiheeseen ja tehtäviin.
- Yksin yhdessä — sprintti koostuu tehtävistä, jotka jokainen tekee ensin yksin ennen yhteistä keskustelua.
- Ratkaisu syntyy tekemisen kautta — luota sprinttiprosessiin, siinä käytetyt menetelmät antavat työkaluja luovien ratkaisujen tuottamiseen.
Muotoilusprintin toteuttaminen
Sprinttiin kootaan ydintiimi, johon kuuluu yleensä 4-7 henkilöä. Tiimin tulisi edustaa monipuolisesti eri alojen osaamista, kuten viestintää, asiakaspalvelua ja teknistä toteutusta. Tiimille valitaan myös päätösvaltainen henkilö, joka vastaa valintojen tekemisestä sprintin aikana.
Sprinttiviikon ohjelma
Sprintti alkaa tiiviillä työpajapäivillä, joiden aikana määritellään ratkaistava ongelma sekä ne kehittämisen tavoitteet ja kysymykset, joihin sprintin aikana pyritään löytämään vastauksia. Näin sprintille saadaan yhteinen ja selkeä rajaus. Tämän jälkeen siirrytään ratkaisujen ideointiin ja niiden kuvaamiseen. Sprintin aikana valitaan yksi tai useampi idea, joista rakennetaan prototyyppi, jota testataan oikeilla käyttäjillä. Viimeisenä päivänä koostetaan palaute sprintin tuloksista ja päätetään se pohjalta etenemisestä.
Muotoilusprintin toteuttamisen askeleet
- Suunnittele muotoilusprintin toteutus yhdessä tiimin kanssa. Koska sprintistä on erilaisia variaatioita, valitse, mitä mallia aiotte soveltaa. Laadi tarkka aikataulu ja menetelmien käyttöön liittyvä suunnitelma, jossa jaatte myös sprintin roolit ja vastuut.
- Jos valitsemaasi sprinttimalliin ei sisälly asiakasymmärryksen keräämistä (esim. asiakashaastatteluita ja niiden tiivistämistä), toteuta tämä vaihe etukäteen. Minimissään hanki hyvä ymmärrys asiakkaan palvelupolusta ja sen kipupisteistä ennen sprintin alkua.
- Varmista etukäteen käyttäjien mahdollisuudet osallistua testauspäivään. Jos heitä on vaikea saada lyhyellä varoitusajalla, suunnittele testaukset ja tee varaukset ennen sprinttiviikkoa.
- Toteuta sprintti suunnitelman mukaisesti: aseta tavoitteet, ideoi, kuvaa, prototypoi ja testaa sprintin tulokset.
- Arvioi tulokset yhdessä tiimin kanssa ja laadi niiden pohjalta jatkosuunnitelma. Usein ensimmäinen sprintti voi vaatia jatkosprintin, jotta opit saadaan hyödynnettyä nopeasti.


Muotoilusprintin valmiita toteutusmalleja
Jake Knapp kehitti alkuperäisen, 5-päiväisen tarkan ohjelmakuvauksen muotoilusprintille, johon on määritelty menetelmät ja aikataulutus sen toteuttamiseen. Knappin ja hänen kumppaneidensa versioon voi tutustua heidän kirjassaan ”Sprint: How to Solve Big Problems and Test New Ideas in Just Five Days” (2016, Jake Knapp, John Zeratsky ja Braden Kowitz).
Konsulttitoimisto AJ&Smart on kehittänyt oman versionsa alkuperäisestä sprintistä, joka nimettiin ”Design Sprint 2.0”:ksi. Tämä malli tiivistää alkuperäisen sprintin neljään päivään, karsimalla esimerkiksi asiakashaastattelut pois ohjelmasta.
Google on luonut verkkosivuilleen sprinttiopastuksen, jota voi käyttää 1-5 päivää kestävien sprinttien suunnitteluun. Opas esittelee sprintin eri vaiheet ja niissä käytettävät menetelmät, joista voi valita oman sprintin tarpeisiin sopivimmat.
Etäsprinttimallit
Muotoilusprintit kehitettiin alun perin vahvasti kasvokkain tapahtuvaan yhteistyöhön, ja sprinttitiimit usein eristäytyivät erilliseen tilaan keskittyäkseen sprinttiin täysin. Etäsprinttimallit yleistyivät kuitenkin nopeasti koronapandemian aikana, ja nykyään niitä toteutetaan laajasti eri työkaluilla (esim. Miro). Mirosta löytyy useita sprinttipohjia, jotka on suunniteltu erityisesti etänä toteutettavien muotoilusprinttien vetämiseen.
Etäsprinttien haasteena on, että kokopäiväiset etäsessiot voivat olla osallistujille raskaita. Tämän vuoksi monet suosittelevat, että etäsprintin sessiot kestävät enintään puoli päivää. Tämä voi kuitenkin haitata syventymistä ongelmien ratkaisuun, mutta samalla on tärkeää huolehtia siitä, että osallistujat säilyttävät energiansa ja keskittymisensä. Etäsprinttejä toteutettaessa osa tehtävistä voidaan antaa osallistujien suoritettavaksi omalla ajalla, ja yhteisissä tapaamisissa keskitytään vain niihin tehtäviin, jotka edellyttävät tiimityöskentelyä.
Linkkejä sprinttimalleihin
- https://www.thesprintbook.com/
- https://www.gv.com/sprint/
- https://designsprintkit.withgoogle.com/methodology/overview
- https://www.workshopper.com/post/the-ultimate-step-by-step-guide-for-design-sprint-beginners
- https://miro.com/templates/5-day-design-sprint/
- https://www.thesprintbook.com/articles/remote-design-sprint-guide
- https://design-sprint.com/remote-design-sprint-template/
- https://miro.com/app/dashboard/?tpTemplate=331f64bd-b349-49fb-a08c-3c8c62122228&isCustom=false&share_link_id=979249311964
Oppeja muotoilusprintin toteuttamisesta
Alla on joitakin Palon muotoilusprinttikokemuksiin perustuvia oppeja ja huomioita, jotka voivat auttaa valmistautumaan ja suorittamaan sprintin tehokkaasti.
- Fasilitaattorina toimiminen tarkoittaa pitkiä päiviä, tehtävää on työpäivien päätteeksikin. Myös prototyypin rakentamiseen tarvitaan taitoja ja luovuutta. Siksi kannattaa valita muotoilusprintin toteuttajaksi kokenut palvelumuotoilija.
- Jos tiimin jäsenet eivät ole tottuneet kehittämistyöhön, tällöin esimerkiksi yksin ideointi tai kuvakäsikirjoittaminen voi olla haastavaa. Ideat voivat jäädä nykytilan kuvauksen tasolle. Tällaisessa tapauksissa kannattaa muuttaa yksin tekeminen esim. parityöskentelyksi.
- Usein muutaman työpäivän täysi sitoutuminen sprinttiin koetaan haastavaksi. Se vaatii, että koko tiimiltä löytyy kalenterista samaan aikaan vapaat päivät sprintin toteuttamiseen. Sitoutuminen uudenlaiseen malliin voi olla iso kynnys monissa organisaatioissa, joissa ihmisten kalenterit ja työohjelmat täyttyvät etukäteen. Kannattaa muistaa, että muotoilusprintti onnistuessaan voi nopeuttaa tiimin etenemistä useiden viikkojen, ellei jopa kuukausien edestä. Muutaman päivän satsaus ja keskittyminen maksaa itsensä takaisin.
- Asiantuntijakeskeisissä työkulttuureissa voi olla vaikea heittäytyä työskentelytapaan, jossa ns. puolivalmista lähdetään esittelemään asiakkaalle. Yleensä asiakkaat ovat kuitenkin tyytyväisiä siihen, että he saavat vaikuttaa kehittämiseen ja lopputulokseen oman kokemuksensa avulla.
- Sprintin ohjelmassa on paljon kysymysten ja tavoitteiden määrittelyä, joka voi tuntua itseään toistavalta pienemmissä kehittämiskohteissa. Silloin on hyvä karsia päällekkäisiksi koetut määrittelyt.

Yhteenveto: Muotoilusprintit ratkaisevat yhteisiä haasteita tehokkaasti
Viikon mittaisilla muotoilusprinteillä voidaan edistää kehitystä tehokkaasti verrattuna kuukausia kestävään perinteiseen kehittämistapaan. Sprintit soveltuvat laajasti digitaalisten palveluiden kehittämisen lisäksi myös muihin käyttötilanteisiin, kuten uusien työskentelytilojen suunnitteluun, jossa keskiössä ovat esimerkiksi työntekijäkokemus ja tilojen käytön optimointi.
Palon suosima sprinttien toteutustapa alkaa aina asiakastarpeiden ja haasteiden huolellisella kartoituksella ennen varsinaisia sprinttipäiviä. Tämä varmistaa, että tiimillä on selkeä ymmärrys todellisista ongelmista, jotka vaativat ratkaisua. Ensimmäiset kaksi sprinttipäivää ovat tiimin yhteisiä, intensiivisiä työpajoja, joissa keskitytään tavoitteiden priorisointiin, ideoiden tuottamiseen ja niiden tarkempaan kuvaamiseen. Samalla laaditaan konseptin alustava kuvaus. Kolmantena päivänä palvelumuotoilijat rakentavat testausta varten prototyypin, joka havainnollistaa konseptin keskeiset ideat. Neljäntenä päivänä palvelumuotoilijat toteuttavat käyttäjätestaukset, ja viimeisenä, viidentenä päivänä, tehdään tuloksista yhteenveto ja sovitaan koko tiimin kanssa jatkotoimenpiteet.
Muista nämä
- Käytä tarpeeksi aikaa muotoilusprintin suunnitteluun ja varmista tiimin sitoutuminen.
- Muistuta osallistujille, että sprinttipäätökset eivät ole lopullisia, vaan ne mahdollistavat nopean oppimisen.
- Kannusta osallistujia rohkeaan ideointiin. ”Hullut” ideat voivat olla paras keino oppia, mitä asiakkaat oikeasti tarvitsevat. Ne voivat avata ihan uusia mahdollisuuksia.
- Huomioi, että muotoilusprintti ei yksinään toteutettuna tee toiminnasta palvelumuotoilua. Palvelumuotoiluprosessiin kuuluu muitakin vaiheita, sprinttaus toimii parhaiten ideointivaiheen aloittajana.
muotoilusprintti?
Piia Innanen
Johtava palvelumuotoilija, yrittäjä, toimitusjohtaja, Oulu
Muita blogiartikkeleita
Palvelumuotoilua, olkaa hyvä!
Kaipaako palvelusi sytykettä? Ota yhteyttä lomakkeella, puhelimitse tai sähköpostilla ja vastaamme sinulle mahdollisimman pian.