Innostusta, oivalluksia ja yhteinen suunta – muotoilupelit tukevat strategiatyön onnistumista
Pelilliset menetelmät voivat tuntua yllättävältä ratkaisulta strategiatyöhön, mutta tutkimusten mukaan ne voivat tuoda uusia näkökulmia, luoda yhteistä kieltä ja ruokkia osallistujien luovuutta. Tuoreessa opinnäytetyössäni tutkin, miten pelillisyys toimii yritysten strategiatyössä ja millaista arvoa se tuottaa. Kolmen yrityksen kokemukset osoittivat, että pelillisyys tuo strategiatyöhön innostusta ja selkeyttä – ilman että niiden tuottama strategiatyölle tarpeellinen sisältö kevenee.
Miksi strategiatyö tarvitsee uusia menetelmiä?
Strategiatyö mielletään usein raskaaksi ja pelkästään johdon vastuulla olevaksi prosessiksi. Vain harva työntekijä pääsee osallistumaan varsinaisen sisällön luomiseen. Henkilöstöä osallistetaan strategiaprosessiin yleensä lähinnä kyselyillä, mikä ei yksin riitä tuomaan tehokkaasti esiin organisaation arjen näkökulmia ja hyödyntämään ihmisillä olevaa hiljaista tietoa. Samalla tutkimukset osoittavat, että strategiat sisäistetään organisaatioissa heikosti joka tasolla. Ne jäävät helposti irrallisiksi dokumenteiksi, eivätkä ohjaa työntekijöiden päivittäistä työtä.
Kun ihmiset eivät koe olevansa osa strategiatyötä, strategia ei muutu yhteiseksi suunnaksi, vaan jää etäiseksi ja vaikeasti lähestyttäväksi. Tämä on yksi strategiatyön suurimmista haasteista. Onkin perusteltua kysyä, miten strategiatyöstä voisi tehdä osallistavampaa, konkreettisempaa ja helpommin omaksuttavaa?
Tähän kysymykseen pelilliset menetelmät voisivat tarjota vastauksen. Muotoilupelit on todettu palvelumuotoilussa tehokkaiksi kehittämisen välineiksi, sillä ne tukevat tasapuolista osallistumista ja synnyttävät yhteistä ymmärrystä tavalla, johon perinteiset menetelmät harvoin yltävät. Ne tekevät ajattelusta näkyvää, madaltavat osallistumisen kynnystä ja rohkaisevat ihmisiä tuomaan esiin näkemyksiä, jotka muuten jäisivät helposti taka-alalle. Voisiko pelillisyys tukea myös strategiatyötä, jossa tarve organisaation sisäiselle yhteiselle keskustelulle ja osallistamiselle on kasvanut viime vuosina?
Miten pelillisyyden vaikutuksia strategiatyöhön tutkittiin?
Tutkiakseni, miten pelillisyys tukee strategiatyötä käytännössä, toteutin kolme pelillistä strategiatyöpajaa kolmessa eri pk-yrityksessä. Työpajat toimivat käytännön kokeiluina eli oikeina työpajoina osallistuvien yritysten todellisiin, käynnissä olleisiin strategiatöiden tarpeisiin. Työpajakokeilujen avulla keräsin tietoa strategiatyöpajan tuloksista ja kokemuksista. Jokainen työpaja suunniteltiin yrityksen omien strategiaprosessin tarpeiden mukaisesti, ja niissä hyödynnettiin keskenään erilaisia muotoilupelejä. Näin saatiin esille, miten pelillisyys toimii erilaisissa strategiatyön tilanteissa ja millaisia kokemuksia se synnytti.
Työpajojen jälkeen osallistujilta kerättiin palautetta ja käytiin keskusteluja heidän näkemyksistään teemahaastatteluiden avulla. Näin muodostui kokonaiskuva siitä, mikä toimi, mikä mahdollisesti yllätti ja millaista arvoa pelillinen työskentely tuotti yritysten strategiatyössä.
Tavoitteena ei ollut vertailla pelejä toisiinsa tai nostaa yhtä menetelmää parhaaksi, vaan ymmärtää laajemmin, kuinka pelillisyys voi tukea strategisen työn etenemistä ja osallistavuutta. Samalla minulle karttui käytännön kokemusta kolmesta erilaisesta muotoilupelistä ja siitä, millä tavoin ne soveltuvat strategian rakentamiseen.
Tutkimuksen tavoitteet
Opinnäytetyön ”Pelillinen strategiatyöpaja – Arvon luominen pk-yrityksille yhteiskehittämisen menetelmällä” tutkimuskysymykset olivat seuraavat:
- Millaisia tarpeita yrityksillä on strategian yhteiskehittämiselle? Mitä haasteita ja kipupisteitä koetaan strategian luonnissa?
- Millaisena osallistujat kokevat strategian luonnin ja sen onnistumisen pelillistä, yhteiskehittämistä tukevaa menetelmää käyttäen?
- Mitkä tekijät pelaamisessa ja strategian yhteiskehittämisessä tuovat eniten arvoa ja hyötyä yritysten näkökulmasta?
Kolme erilaista peliä strategiatyön tukena
Tutkimuksessa hyödynnettiin kolmea keskenään erilaista pelillistä menetelmää. Pelien logiikka ja painopisteet olivat erilaisia. Yksi oli tarinallisuuteen pohjautuva, visuaalista pelilautaa hyödyntävä peli, jossa osallistujat etenivät lähdöstä maaliin tehtäviä tehden. Toinen perustui osallistujien tasapuoliseen dialogiin, korttien tarjoamiin vastausten tulkintoihin sekä yhteisiin valintoihin. Kolmas peli perustui fyysisen mallin rakentamiseen käsin, sen herättämiin tulkintoihin ja yhteisen mallin luomiseen keskustelujen avulla. Pelillisyys oli läsnä näissä peleissä hyvin eri tavoilla ja muodoissa.
Muotoilupeli Vuorenvalloitus® – joustava ja räätälöitävä alusta strategiatyöhön
Muotoilupeli Vuorenvalloitus® on visuaalinen lautapeli, jossa strategiaa tarkastellaan erilaisten tehtävien ja vuorenvalloituksen tarinallisen kehyksen kautta. Pelissä edetään ryhmänä, ja osallistujat ratkovat eteen tulevia tehtäviä, jotka on höystetty teemaan sopivilla tarinoilla. Koska eteneminen tapahtuu näkyvillä etapeilla lähtöpisteestä kohti maalia, osallistujat hahmottavat visuaalisesti oman etenemisensä ja työskentelyn vaiheistuksen.
Pelin vahvuus on sen muunneltavuus. Työpajan suunnittelussa voidaan nostaa esiin juuri ne näkökulmat ja painotukset, jotka ovat organisaatiolle keskeisiä strategiatyössä. Vuorenvalloitus mahdollistaa sekä etä- että lähitoteutukset ja tarjoaa keskustelun rungon, jonka avulla organisaatio tarkastelee omaa tilannettaan, valintojaan ja tavoitteitaan. Vuorenvalloitusta voidaan muokata esimerkiksi:
- strategiatyössä käsiteltävien osa-alueiden mukaisesti, kuten mission, vision ja arvojen määrittelyyn, tulevaisuuden trendien tarkasteluun tai strategisten kehittämisteemojen luontiin
- strategiaprosessin vaiheeseen sopivaksi, oli kyse uuden strategian rakentamisesta tai olemassa olevan strategian jalkauttamisesta
- työpajan toivotun painotuksen mukaan, jolloin tehtäviä voidaan valita, muokata tai painottaa eri tavoin
Tutkimuksessa peliä hyödynnettiin osallistuneen organisaation arvojen tarkempaan määrittelyyn sekä strategisten teemojen toimenpiteiden yhteiseen suunnitteluun.
Topaasia® – keskustelujen kautta yhteisen näkemyksen luontia
Topaasia® on korttipeli, joka tiivistää strategisen keskustelun olennaiseen. Pelissä osallistujille esitetään strategisia kysymyksiä eri näkökulmista – esimerkiksi mitkä asiat edistävät, estävät tai yhdistävät organisaation tavoitteita. Tämän jälkeen osallistujat valitsevat pelikorteista oman vastauksensa esitettyyn kysymykseen.
Korttien avulla osallistujat
- tuovat esiin näkemyksiään,
- perustelevat valintojaan,
- keskustelevat siitä, mikä on tärkeintä juuri nyt, sekä
- priorisoivat organisaation kannalta olennaisimmat kehittämisteemat.
Topaasian® vahvuus on keskustelujen virittäminen ja tasapuolisen osallistumisen tukeminen. Peli tuo näkyväksi sen, mikä osallistujia aidosti mietityttää, miten he tulkitsevat kysymyksiä ja mihin he haluavat keskittyä. Keskustelujen kautta muodostuu yhteinen näkemys, johon jokainen osallistuu.
Tutkimuksessa Topaasia®-peliä käytettiin osallistuneen organisaation yhden valitun strategisen teeman jalostamiseen henkilöstöä osallistamalla. Pelin avulla pystyttiin sekä jalkauttamaan strategian ydinteemaa että kehittämään sitä edelleen. Samalla saatiin ymmärrystä siitä, mitkä näkökulmat ja teemat olivat henkilöstölle keskeisiä strategisen tavoitteen kannalta.
LEGO® SERIOUS PLAY® – strategian työstämistä konkreettisesti käsillä tehden
LEGO® SERIOUS PLAY® on menetelmä, jossa strategisia teemoja käsitellään rakentamalla malleja LEGO®-palikoilla. Menetelmän taustalla on ajatus siitä, että käsillä tekeminen aktivoi ajattelun eri tasoja ja auttaa osallistujia ilmaisemaan näkökulmia, jotka jäävät helposti sanoittamatta pelkän keskustelun varassa. Rakentaminen toimii ajattelun välineenä – ei pelinä perinteisessä mielessä.
Menetelmän ydinelementtejä ovat:
- Kolmiulotteinen mallintaminen: Osallistujat rakentavat malleja, jotka kuvaavat esimerkiksi organisaation nykytilaa, tavoitteita, haasteita tai tulevaisuuden suuntia.
- Metaforien käyttö: Rakenteet toimivat metaforina – palikat edustavat ajatuksia, tunteita, esteitä, vahvuuksia tai mahdollisuuksia.
- Kaikkien äänen kuuluminen: Jokainen osallistuja rakentaa oman näkemyksensä ja osallistuu keskusteluun mallien kautta. Tämä vähentää hierarkioita ja vahvistaa osallisuutta.
- Yhteinen rakentaminen: Yksilömallit voidaan yhdistää yhteiseksi kokonaisuudeksi, joka kuvaa ryhmän jaettua ymmärrystä tai tavoitetilaa. Tämä on usein menetelmän vaikuttavin vaihe.
LEGO® SERIOUS PLAY® -menetelmän vahvuus on erityisesti siinä, että se paljastaa näkökulmia ja havaintoja, joita ei yleensä saada esiin sanallisella työskentelyllä. Tutkimuksessa menetelmää käytettiin startup-yrityksen strategian luomiseen tilanteessa, jossa strategiatyötä ei ollut aiemmin tehty lainkaan. Menetelmä soveltui tähän erityisen hyvin. Sen avulla rakennettiin käsitys yrityksen olemassaolon tarkoituksesta, tulevaisuuden visiosta ja strategisista tavoitteista.
Kokemukset pelillisestä ja osallistavasta strategiatyöpajasta
Kolmen eri yrityksen kanssa toteutetut työpajat osoittivat, että pelillinen ja osallistava työskentely toi strategiatyöhön aivan uudenlaista selkeyttä, energiaa ja yhdessä ajattelemisen voimaa. Vaikka pelillinen lähestymistapa saattaa ensikuulemalta tuntua kevyeltä, osallistujien kokemukset viittasivat päinvastaiseen. Työpajat koettiin sekä sisällöllisesti vahvoiksi että vaikuttaviksi.
Osallistujien kokemukset kiteytyivät viiteen keskeiseen havaintoon.
- Työpajat koettiin rakenteeltaan selkeiksi ja sujuviksi: Pelillinen rakenne tarjosi työskentelylle selkeän rungon, joka auttoi osallistujia etenemään vaiheesta toiseen loogisesti ja pysymään olennaisessa. Pelien sisältämät tehtävät ja rytmitys tukivat strategisiin teemoihin keskittymistä ja loivat työpajoihin tavoitteellisen etenemisen.
- Työpajat herättivät oivalluksia ja nostivat esiin hiljaista tietoa: Menetelmät rohkaisivat tuomaan esiin näkökulmia, jotka eivät yleensä nouse perinteisissä palavereissa. Pelillisyys teki ajattelusta näkyvää ja auttoi sanoittamaan sellaisia kokemuksia ja havaintoja, jotka muuten jäisivät helposti taustalle. Tämän seurauksena syntyi uusia oivalluksia ja ymmärrys organisaation tilanteesta syveni.
- Työpajat koettiin tehokkaiksi – niissä saatiin paljon aikaan lyhyessä ajassa: Pelien selkeä rakenne ja etenemistä ohjaavat vaiheistukset tukivat ryhmää siirtymään luontevasti kohti päätöksiä ja valintoja. Työpajojen koettiin etenevän hyvässä tahdissa ja tuottavan tuloksia ilman, että keskustelu jumiutui yksittäisiin teemoihin.
- Työpajat tuottivat konkreettisia ja strategisesti hyödyllisiä tuloksia: Pelillinen lähestymistapa ei keventänyt strategiatyön sisältöä – päinvastoin. Menetelmät tukivat osallistujia tunnistamaan keskeisiä kehittämiskohteita, tekemään priorisointeja ja tuottamaan selkeitä aineksia strategian jatkotyöhön.
- Ulkopuolinen fasilitaattori tuki tuloksekasta työskentelyä: Ulkopuolisen fasilitaattorin rooli koettiin tärkeäksi. Neutraali vetäjä loi turvallisen tilan, auttoi keskustelua etenemään tasapainoisesti ja varmisti, että työskentely pysyi strategian kannalta olennaisissa teemoissa. Tämä tuki avoimuutta, tasavertaista osallistumista ja keskittymistä yhteiseen tavoitteeseen.
Yritysten kokeman arvon määrittely
Pelillinen ja osallistava strategiatyöpaja tuotti yrityksille arvoa kahdella tasolla: tunnetasolla ja toiminnan tasolla. Oheisessa kuvassa nämä arvot jäsentyvät visuaalisesti yrityksen päättäjän ympärille – vasemmalle puolelle tunnepitoiset hyödyt ja oikealle puolelle strategiatyötä sujuvoittavat, järkeen perustuvat hyödyt.
Tunneperäiset arvot sisältävät läpinäkyvyyttä, innostusta ja sitoutumista
Työpajoissa koettu arvo ei syntynyt pelkästään tuotetusta sisällöstä, vaan myös siitä, miltä strategiatyö tuntui. Pelillinen lähestymistapa teki työskentelystä kevyempää ja helpommin lähestyttävää, mikä näkyy kolmessa selkeästi erottuvassa kokemuksessa.
- Läpinäkyvyys: Työpaja teki strategiatyöstä konkreettista ja näkyvää. Prosessi ei jäänyt johdon sisäiseksi, vaan osallistujat näkivät, miten päätökset syntyivät ja miten heidän omat näkemyksensä vaikuttivat lopputulokseen.
- Hauskuus ja elämyksellisyys: Pelillisyys toi työskentelyyn myönteistä energiaa ja teki haastavasta aiheesta helpommin lähestyttävän. Työpaja koettiin innostavana tapana käsitellä strategisia teemoja.
- Sitoutuminen: Yhdessä työskentely vahvisti osallistujien sitoutumista. Kun strategiaa rakennettiin yhdessä, siitä tuli osallistujille omakohtaisempi. Pelilliset menetelmät tekivät jokaisen näkemyksestä merkityksellisen.
Toiminnalliset arvot korostavat selkeyttä, tehokkuutta ja uusia ideoita
Järkeen perustuvat hyödyt heijastuvat siihen, miten työ sujui ja millaisia tuloksia syntyi. Yritykset kuvasivat pelillisten työpajojen tuottaneen seuraavanlaisia konkreettisia hyötyjä.
- Ajan säästö ja vaivan väheneminen: Pelilliset menetelmät ohjasivat työskentelyä tehokkaasti eteenpäin. Työpajojen koettiin tuottavan lyhyessä ajassa enemmän konkreettisia tuloksia kuin yritysten omat strategiaistunnot yleensä.
- Yksinkertaistaminen ja selkeys: Monimutkaiset strategiateemat muuttuivat helpommin käsiteltäviksi ja ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Osallistujien oli helpompi tarttua aiheisiin erilaisista taustoista ja osaamisista riippumatta.
- Vähentynyt stressi: Ulkopuolisen ja neutraalin fasilitaattorin rooli kevensi osallistujien kokemaa painetta. Työskentely koettiin turvalliseksi ja varmaksi, eikä strategiaprosessin vetäminen kuormittanut osallistujia.
- Innovatiivisuus: Pelillinen työskentely synnytti uusia ajatuksia ja avasi näkökulmia, jotka jäisivät helposti piiloon perinteisessä keskustelussa. Pelin rakenne auttoi osallistujia tuomaan esiin luovia ratkaisuja ja uusia ideoita.
Yhteenveto
Yhteenvetona voidaan todeta, että strategiaprosessi hyötyy selkeästi useilla tavoilla pelillisistä menetelmistä, jotka tukevat henkilökunnan osallistumista strategian laatimiseen, sen jatkokehittämiseen tai jalkauttamiseen. Yritysten kokemukset olivat hyvin samansuuntaisia, riippumatta siitä, millainen organisaatio oli kyseessä tai mitä menetelmää työpajassa käytettiin.
Näiden tulosten perusteella voin suositella pelillisten menetelmien hyödyntämistä kaikentyyppisille organisaatioille strategiaprosessin eri vaiheissa – erityisesti silloin, kun halutaan osallistaa henkilöstöä ja varmistaa, että strategian sisältöön vaikuttavat arjen kokemukset ja että strategiaan sitoudutaan osana jokapäiväistä työtä. Ulkopuolisen fasilitaattorin käyttäminen vähentää työpajojen järjestelykuormaa ja tukee tuloksellista työskentelyä, jolloin strategiatyö etenee tehokkaammin ja tavoitteellisemmin.
Jos sinua kiinnostaa kuulla lisää eri pelivaihtoehdoista ja löytää teille parhaiten sopivan tavan pelillistää strategiatyötä, ole rohkeasti yhteydessä – autamme Palossa mielellämme suunnittelemaan juuri teidän organisaatiollenne sopivan kokonaisuuden.
Jaa artikkeli sosiaalisessa mediassa
pelillinen osallistaminen strategiatyössä?
Piia Innanen
Johtava palvelumuotoilija, yrittäjä, toimitusjohtaja, Oulu
Muita blogiartikkeleita
Palvelumuotoilua, olkaa hyvä!
Kaipaako palvelusi sytykettä? Ota yhteyttä lomakkeella, puhelimitse tai sähköpostilla ja vastaamme sinulle mahdollisimman pian.