Empaattinen muotoilu

Mitä on empatia ja empaattinen muotoilu? Tätä kysymystä pohdin erään opiskelutehtävän tiimoilta ja halusin jakaa ajatuksia myös teille.

Empatia on kykyä tunnistaa toisten ihmisten ajatuksia ja tunteita. Usein puhutaan kyvystä hypätä toisen saappaisiin ja päästä kokemaan maailma siten, miten luulee jonkun muun sen kokevan. Empatia on paljon mielikuvituksen varaista toimintaa siitä, miten toisen kokemaa pystytään jäljittelemään ja toisen tunnetiloja ymmärtämään. Toisen reaktioiden peilaamista tapahtuu luontevammin erilaisten tuntemusten kohdalla, kuten kipu tai inho, mutta ei niinkään peilatessa toisen suunnitelmia ja aikomuksia.

Aidon empatian saavuttamiseksi tarvitaan syvällistä ja laajaa ymmärrystä, mikä voi ylettyä tunteista ja toiveista henkilön kulttuuriin saakka. Jos henkilön tilanne, taustat ja kulttuuri ovat liian kaukana omastasi, voi niihin olla vaikeampi samaistua ja aito empatia jää näin saavuttamatta. Empatian kokeminen on siis helpompaa sellaisia henkilöitä kohtaan, joiden tilanteeseen voi aidosti samaistua – empatian tunteminen ihmisiin, joita lähellä asut tai joita itse muistutat, on helpompaa, kuin esimerkiksi ulkomailla asuvaan henkilöön ja hänen tilanteeseensa. Empatian kokemukseen vaikuttaa myös se, miten ajattelet toisesta ihmisestä, miten arvioit hänen tilanteensa ja se, miten oikeudenmukaisesti hän on sinua mahdollisesti kohdellut. Empatia on siis erityisen altista itsekeskeisyydelle ja ennakkoasenteille.

Empaattisessa muotoilussa keskiössä on empatian lisääminen, jotta ymmärretään mikä on henkilölle (esim. loppukäyttäjälle) merkityksellisintä ja miksi. Tätä ymmärrystä ja tietoa voidaan edelleen hyödyntää palveluiden kehittämisessä. Täydellistä empatiaa ei voida koskaan saavuttaa, koska ihmisten kokemukset ovat aina uniikkeja ja hetkessä tapahtuvia. Myös muotoilijan omat kyvyt ja halukkuus kyetä kokemaan empatiaa erilaisia tilanteita kohtaa on aina rajallinen – muotoilijan omia kokemuksia ja mielentiloja kun on vaikea sulkea pois. Nämä rajallisuudet on tärkeää tiedostaa, mutta ne eivät kuitenkaan poista tarvetta tavoitella mahdollisimman aitoa empatiaa. Tätä varten on useita erilaisia tekniikoita ja menetelmiä, jotka tukevat muotoilijan ns. empaattisen näköalan laajentumista ja empatian saavuttamista. Palvelumuotoilussa näitä menetelmiä käytetäänkin laajasti.

Kiinnostaako
palvelumuotoilu?

Ota yhteyttä


Lähteet

Heylighen, A. & Dong, A. (2019). To empathise or not to empathise? Empathy and its limits in design. Design Studies.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0142694X19300638

McDonagh D, Thomas J. Rethinking Design Thinking: Empathy Supporting Innovation.
https://dx.doi.org/10.4066/AMJ.2010.391


Muita blogiartikkeleita

- / - Kohdetta

Palvelumuotoilua, olkaa hyvä!

Kaipaako palvelusi sytykettä? Ota yhteyttä lomakkeella, puhelimitse tai sähköpostilla ja vastaamme sinulle mahdollisimman pian.

Ota yhteyttä
Haluatko varata tapaamisen/online-tapaamisen?